Olen antanut kaikille huonekasveilleni kahvia jo ainakin parin vuoden ajan. Kahvissa on ravinteitakin, mutta itse annan kasveille kahvia sen takia, että se on hapanta. Iso osa huonekasveista pitää hieman happamasta kasvupohjasta. Lisään kasvupohjiin yleensä happamoittavaa kaarnaa, mutta tarjoan lisähappamuutta kahvilla noin parin kuukauden välein. Oikein hitaasti kasvaville kasveille (kaktus) ja lepokaudella (marraskuu- helmikuu) annan kahvia harvemmin, jotta en vahingossakaan liikalannoita kasvejani.
Laimennan viilenneen kahvin vedellä, jota laitan vähintään 2/3, usein jonkin verran enemmän. Annan jokaiselle kasville kahvi-vesi-seosta kunnollisen lorauksen, hieman alle tai yli desin ruukun ja kasvin koosta riippuen. Isommalle kasville annan enemmän kahvia kuin pienelle kasville.
Annan kahvia kasveille, jos sitä jostain syystä jää juomatta, sillä en raaski laittaa kaukaa tuotua kahvia viemäriin. Koskaan en keitä kahvia vartavasten kasveja varten, vaan kasvit saavat tyytyä ylijäämiin. Juomme kahvia melko usein, joten juotettavaa on riittänyt liiaksikin asti.
Annan kahvia lannoitteen sijasta, eli en laita kasteluveteen kasteluravinteita silloin, kun kastelen kasvin kahvivedellä. Kahvi sisältää muun typpeä ja kaliumia sekä monia kivennäisiä.
Käytetyt kahvinporot olen laittanut talvella biojätteeseen ja kesällä silloin tällöin pensasmustikan juurelle. Kahvinporot homehtuvat herkästi, niin siksi en ole laittanut kasveille kahvinporoja huonekavien kasvupohjan sekaan. Kahvinporot eivät myöskään ole niin happamia, kuin keitetty kahvi.
En ole huomannut, että yksikään kasvini olisi suuttunut kahvin annosta. Liian usein sitä ei kuitenkaan kannata varsinkaan lepokaudella antaa. Muratti pitää emäksisestä kasvupohjasta, joten sille en ole kahvia kumonnut.