Koska listasin eilen huonekasvien hyviä puolia, päätin tänään tasapuolisuuden nimissä miettiä, onko huonekasveista jotain haittaa. Pääni ei meinannut millään käynnistyä tätä asiaa miettimään, ilmeisesti alitajuisesti en halunnut moista asiaa edes ajatella. 😀
Ensimmäisenä tulee mieleen raha. Minulla kasveihin on mennyt paljon rahaa, onneksi osa rahoista on tullut takaisin kasveja myymällä, mutta olen kuitenkin reippaasti miinuksen puolella. Toisaalta käytän vähän rahaa esimerkiksi uusiin vaatteisiin, joihin taas moni muu ihminen käyttää paljon rahaa. Mutta varsinkin kun keräilyinto on suuntautunut pikkuhiljaa hieman harvinaisempiin (lue: kalliimpiin) kasveihin, ei rahan menoa voi välttää. Ruukut, kasvupohjat, lamput, lannoitteet, tukikepit jne vievät myös yllättävän paljon rahaa, vaikka omilla kasveillani on edulliset ruukut ja mullattomia kasvupohjia pystyy kierrättämään. Omaa rahanmenoa voi vähentää hankkimalla pistokkaita pieninä ja edullisina tai jopa ilmaisena. Kuluihin vain taivas on tietenkin rajana.
Kasveihin voi ilmestyä tuholaisia. Tällöin palaa rahaa ja aikaa kasvien määrästä riippuen. Myrkyt ja petopunkit maksavat ja myrkyttelyihin kuluu aikaa. Tuholaisten hävitys voi tarvita useamman kerran myrkytykset ja useampi punkkien levityskertaa. Myös kasvien jälkitarkkailu on tärkeää ja aikaa vievää, jotta ongelma ei palaa huomaamatta takaisin. Siksi onkin tärkeää käyttää aikaa kasvien ötökkätarkastuksiin, jotta tuholaiset eivät ehdi levitä useisiin kasveihin.
Kasvit kasvavat vanhetessaan ja jos niitä ei koskaan leikkaa tai jaa, ne tarvitsevat jatkuvasti enemmän tilaa ympärilleen. Itse pidän enemmän pienistä kasveista kuin suurista. (Niitä mahtuu samaan tilaan enemmän..) Niinpä pidän ne pieninä jakamalla ja latvomalla. Jakaminen ja latvominen taas lisäävät helposti kasviyksilöiden määrää liialliseksi, ja taas tulee vastaan tilanpuute. Itse myyn ja lahjoitan kasveja, jotta saan pidettyä niiden määrän edes jollain tasolla järkevänä. Yritän pitäytyä siinä, että yhtä kasvilajiketta löytyisi vain yksi kutakin.
Kasvit ja niiden kasvupohja voi aiheuttaa omistajalleen allergiaa. Allergisoivia huonekasveja on yllättävän paljon. Esimerkiksi limoviikuna, jukkapalmu, pylvästyräkki ja lyyraviikuna voivat aiheuttaa voimakkaitakin oireita. Oireita voivat olla hengitysoireet, iho-oireet, limakalvojen kutina ja päänsärky. Allergiaa voi aiheuttaa esimerkiksi maitineste, tuoksu, siitepöly, sipulit ja multa sekä lehdillä oleva pöly.
Aikaa kasvien hoitoon saa tietenkin käytettyä kuinka paljon vaan. Kukkia pitää kastella, siirrellä uusiin ruukkuihin, käyttää suihkussa, latvoa tai jakaa. Itse teen kasveille ötökkätarkastuksen noin joka toinen päivä, mihin menee jonkin verran aikaa. Mielestäni kuitenkin ajan voisi käyttää huonomminkin…
Kasvit ovat eläviä ja niitä pitää ainakin jonkin verran hoitaa, jotta ne pysyvät hengissä. Epäonnistumiset kasvien kanssa harmittavat ja kuolleen kasvin kanssa rahat menivät kankkulan kaivoon. Epäonnistumisia voi välttää selvittämällä kunkin kasvin hoito-ohjeet ja noudattamalla niitä.
Kasveiksi kannattaa valita sellaisia kasveja, joiden kanssa tulee hyvin toimeen. Itse välttelen maijoja, joiden kanssa en tule toimeen ja taas suosin muulinkorvia, joiden kanssa tulen hyvin juttuun. Joskus suivaannun ja ostan menehtyneen kasvin tilalle samanlaisen, mutta yleensä välttelen niitä kasveja, jotka olen saanut tapettua.
Iso osa huonekasveista on myrkyllisiä. Niitä ei kannatakaan hankkia kotiin, jossa on pieniä lapsia tai lemmikkejä. Varsinkin kissat ovat usein kiinnostuneita kasveista ja saattavat pureskella niitä. Myrkyttömiä kasveja ovat esimerkiksi maijat ja muorinkukat. Kaikki vehkat ovat ainakin lievästi myrkyllisiä. Monet ihmiselle myrkyttömät kasvit voivat olla eläimille myrkyllisiä. Myrkytysoireita ovat muun muassa pahoinvointi ja vatsakipu, päänsärky, iho-oireet ja sekavuus.
Yksi ärsyttävä asia on kasvilamput. Kun ulkona on hämärää, tuntuvat kasvivalot välillä todella kirkkailta. Häikimistä voi estää varjostimilla. Laitan myös lamput menemään päälle hyvin aikaisin aamulla, jolloin ne sammuvat jo viideltä iltapäivällä. Makuuhuoneessa lamput tosin menevät päälle vasta myöhemmin. Tehokkaat kasvivalot vievät myös jonkin verran sähköä, mikä ei ole tietenkään täysin ilmaista.
Laajemmin ajateltuna tulee myös mieleen huonekasvien ympäristövaikutukset. Lannoiteteollisuus, kasvupohjat, ruukkujen valmistaminen, kasvivalot sekä kasvien ja oheistuotteiden kuljetukset syövät luonnonvaroja ja aiheuttavat päästöjä. Onneksi kasvit itsessään ovat melko ympäristöystävällisiä, sillä ne yhteyttävät ja tuottavat happea. Kaikkein ympäristöystävällisin valinta on lähellä asuvalta toiselta harrastajalta saatu pistokas tai kasvi.
Heihuomentapäivää Hanna! Justi löysin blogisi, kun etsiskelin googlessa ’coleus’-haulla ja päädyin peippeihin.
Itselläni on vain kaksi huonekasva, Bertta (anopinkieli) ja Enska (vanhapoika-kaktus), molemmat saatuja.
Pihalta löytyy sitäkin enemmän, mm. yksi peippi. Asun pienkerrostalossa, mutta olen saanut vuokraisännältä vapaat kädet meuhkata pihalla ja laitella kukkapenkkejä. Olen koettanut ’erikoistua’ pölyttäjiä suosiviin kasveihin.
Nyt lähden tutkimaan kirjoituksiasi lisää.
Yt IL
Mahtavaa saada lisää lukijoita!!