Kiinanruusua (Hibiscus rosa-sinensis) on kasvatettu Suomessa huonekasvina jo parisen sataa vuotta ja maailmalla sitä käytetään myös puutarhakasvina. Kiinanruusu on Malesian kansalliskukka. Alunperin kukka oli yksinkertainen ja punainen, mutta kasvista on matkan varrella jalostettu kerrottukukkaisia lajikkeita ja myös väreissä löytyy suuri kirjo. Omani on kerrottukukkainen ja kukka on syvän punainen.
Kiinanruusuni emokasvin historia on tiedossa 60-luvulle asti, joten melko vanha kanta on kyseessä. Sain kasvista pistokkaan ystävältäni kolmisen vuotta sitten.
Olen ollut innokas leikkaamaan kiinanruusuani, sillä olen hakenut siihen hieman bonsai-tunnelmaa. Kasvi ei olekaan leikkaamisen takia kolmessa vuodessa kukkinut lainkaan, mutta nyt siihen yhtäkkiä alkoi ilmaantua nuppuja sinne tänne. Mikäli kiinanruususta haluaa tuuhean, kannattaa se leikata joka kevät. Edellisen kesän kasvua jätetään vain reilu 10cm joka oksaan.
Kiinanruusuni on keinovalon alla ympäri vuoden, joten olen lannoittanut sitä tasaisesti noin joka toisella kastelulla. Olen käyttänyt sillä Puutarhan Kesää lannoitteena, sillä se käy myös kukkiville kasveille. Mikäli kiinanruusulla ei ole lisävaloa talvella, pitäisi se laittaa hieman viileämpään paikkaan talvella. Tällöin kastelua ja lannoittamista vähennetään.
Kiinanruusu on kova juoppo. Omaani saa kastella vähintään joka kolmas päivä, vaikka kasvilla on ruukussaan kastelupallokin. Kasvi olisi taas ajankohtaista siirtää myös isompaan ruukkuun, mutta teen sen vasta kukinnan jälkeen. Kasvia ei kukinnan aikana kannata stressata ruukunvaihdolla, sillä se voi tiputtaa silloin nuppunsa. Myöskään kasvupohjaa ei kannata päästää aivan kuivaksi kukinnan aikana, sillä silloinkin kiinanruusu herkästi tiputtelee kukkiaan.
Kun vaihdan kiinanruusulleni ruukun isompaan, laitan kasvupohjaan hieman enemmän vettä pidättävää kookosta, jotta kasteluväli edes jonkin verran pitenisi. Nyt kasvi on kasvupohjassa, jossa on hieman yli puolet kookosta ja hieman alle puolet perliittiä, hydrosoraa ja kaarnaa.