Peikonkämmen eli pariliuskavehka (Thaumatophyllum Bipinnatifidum) on kotoisin Etelä-Amerikan sademetsistä. Luonnossa kasvi voi kasvaa yli nelimetriseksi, ruukussa Suomessa se jää kuitenkin yleensä pienemmäksi.

Olen omistanut jo kauan peikonkämmen Goldin. Kasvilla on kellertävänvihreät lehdet, jotka mielestäni näyttävät ihan salaatilta. Kasvi oli viime talven huonolla valolla ja se tiputtikin paljon alimpia lehtiään. Alimpien lehtien kuivattaminen on kasville luontaista, kun se kasvaa, mutta viime talven sulkasato oli normaalia runsaampaa. Kasville onkin kasvanut jo melko pitkä varsi lehtien alapuolelle, ja se näyttääkin, noh, hivenen oudolta.
Keväällä kasvi pääsi paremman valon alle ja se innostuikin tekemään paljon uusia lehtiä. Huhtikuussa emokasvin viereen nousi pieni poikanen. Poikanen on kasvanut nopeasti ja päätinkin erottaa kasvit toisistaan omiin ruukkuihinsa. Kastelin kasvin illalla ja irrotin kasvit toisistaan aamulla, kun kasvit olivat hyvin nesteytettyjä.
Nostin koko kasvin ylös ruukusta ja putsasin kasvupohjaa juurien ympäriltä, jotta kasvien erottaminen oli helpompaa. Erottamiseen käytin terävää skalpellia, jonka terän desinfioin sytkän liekillä. Kasvi on myrkyllinen, joten käytin leikkaamisen ajan kumihanskoja, jotten saisi maitinesteestä ihoreaktiota.
Sain poikaseen jäämään ihan kivasti juuria, joten istutin sen heti uuteen ruukkuun. Istutin emokasvin hieman syvemmälle, jotta sain pitkää kaljua varttaa hieman lyhyemmäksi. Samalla ohjasin kaikki pisimmät ilmajuuret kasvupohjaan.
Kasvupohjaksi laitoin puolet kookosta ja puolet perliittiä, hydrosoraa ja kaarnaa (orkideamultaa). Kaarna happamoittaa hieman kasvupohjaa, mikä on peikonkämmenen mieleen. Multaakin olisi luonnollisesti voinut käyttää, mutta senkin sekaan laittaisin puolet perliittiä, kaarnaa ja/tai kevytsoraa ilmavoittamaan kasvupohjaa. Peikonkämmen on herkkä liikakastelulle ja alkaa kellastuttamaan helposti lehtiään. Olenkin päästänyt kasvupohjan melko kuivaksi kasteluiden välissä.
Istutuksen jälkeen kasvit pääsivät suihkuun, jotta uusi kasvupohja kastui kunnolla. Laitoin kasvit muutamaksi päiväksi toipumaan kasvitelttaan, missä on lämmintä ja kosteaa. Lannoittaa alan parin viikon päästä, kun kasvit ovat kotiutuneet uusiin ruukkuihin. Jatkossa lannoitan joka toisella kastelulla ympäri vuoden, sillä kasvi saa ensi talvena lisävaloa.